Vesitiiviit hanskat ratkaisevat usein sen, jatkuuko istunto riistaa odottaessa vai keskeytyykö se kylmiin sormiin – tämä artikkeli käy läpi mitä vesitiiviyden, hengittävyyden ja lämmön tasapainossa kannattaa huomioida. Moni metsästäjä tekee virheen valitsemalla hanskat pelkän paksuuden perusteella, vaikka ratkaisevaa on kalvorakenne ja käyttötilanne – istutaanko passissa liikkumatta vai käsitelläänkö asetta ja kutsuja jatkuvasti.
Miksi tavalliset hanskat kastuvat maastossa
Suurin osa markkinoiden hanskoista on vedenkestäviä, ei vesitiiviitä – ero on merkittävä. Vedenkestävä kangas hylkii vettä hetken, mutta kastuu läpi sateessa tai kosteassa aamuruohikossa parissa tunnissa. Vesitiivis rakenne vaatii kalvon, tyypillisesti Gore-Tex-, Sympatex- tai vastaavan membraanin, joka on laminoitu ulkokankaan ja vuorin väliin.
Hirvijahdissa passissa istuva metsästäjä huomaa eron nopeasti. Kastunut kämmenpuoli jäähdyttää käden 10–15 minuutissa, vaikka lämpötila olisi vain +5 astetta. Sama pätee vesilintumetsästykseen sorsan tai kuovin perässä, kun vene tai ranta kastelee käsineet toistuvasti.
Kalvorakenne vai kyllästetty nahka – kumpi valita
Kaksi pääasiallista ratkaisua kilpailevat keskenään. Kalvohanskassa (esimerkiksi Gore-Tex-vuori) kosteus ei pääse läpi kummastakaan suunnasta, mutta hengittävyys on rajallinen kovassa rasituksessa. Öljytty tai vahattu nahka, kuten monissa Härkilan malleissa käytetään, kestää kosteutta hyvin mutta vaatii säännöllistä hoitoa pysyäkseen vesitiiviinä.
Passimetsästykseen, jossa liikutaan vähän, kalvorakenne on useimmiten parempi valinta – käsi pysyy kuivana pitkään ilman fyysistä rasitusta. Ajojahdissa tai koiran kanssa liikkuvalle metsästäjälle nahkahanska hengittää paremmin, mutta vaatii kyllästysvahan uusimisen 2–3 kertaa kaudessa.
Lämpö ja kosteus – miksi molempia ei saa samanaikaisesti täydellisenä
Yleinen väärinkäsitys on, että paksuin hanska on aina lämpimin. Todellisuudessa hikoilu on suurempi ongelma kuin ulkoinen kylmyys. Jos hanska ei hengitä, käsi hikoilee sisältä, ja kosteus jäähdyttää ihoa nopeammin kuin sadevesi ulkoa.
Tähän ratkaisu on kerrosperiaate, sama logiikka kuin lämpöalusvaatteissa: ohut merinovillainen tai synteettinen sisähanska kosteuden siirtoon, ja sen päälle vesitiivis ulkokäsine. Tämä yhdistelmä toimii paremmin kuin yksi paksu, umpinainen malli. Pakkasella, alle -10 asteessa, kaksikerroksinen ratkaisu on lähes välttämätön, koska yksittäinen hanska ei enää riitä pitämään sormia toimintakykyisinä ampumatilanteessa.
Käyttötarkoituksen mukaan – passi, liikkuva jahti ja aseenkäsittely
Passissa istuvalle hirven- tai peuranmetsästäjälle tärkeintä on lämpö ja vesitiiviys, koska liikettä on vähän. Paksu, kalvollinen hanska toimii, kunhan liipaisimen käyttö onnistuu tai käsine voidaan riisua nopeasti laukausta varten.
Kanalintujen metsästyksessä, teerellä tai koppelolla, liike on jatkuvaa ja käsien pitää pysyä ketterinä. Silloin ohuempi, sormien liikkuvuuden säilyttävä malli on parempi kuin paksu talvihanska. Jäniksenmetsästyksessä ja ajokoiran kanssa liikuttaessa sama pätee – hanskan pitää kestää oksia ja pensaikkoa repimättä heti ensimmäisellä käyttökerralla.
Riistakameran asennus, kutsupillin käyttö tai käsineet ja päähineet -osastolta löytyvien ohuempien alushanskojen käyttö helpottaa pientä näppäryyttä vaativia töitä, kun paksu ulkohanska riisutaan hetkeksi.
Yleisimmät virheet hanskan valinnassa
Kolme virhettä toistuu metsästäjien keskuudessa vuodesta toiseen:
Liian tiukka koko. Moni valitsee hanskan käsineen mitan mukaan huomioimatta, että sisäkerros vie tilaa. Liian tiukka hanska heikentää verenkiertoa ja jäähdyttää sormet nopeammin kuin väljempi malli.
Kyllästyksen laiminlyönti. Nahkahanska menettää vesitiiviytensä muutamassa kaudessa, jos vahausta ei uusita. Moni huomaa tämän vasta kun kämmen kastuu yllättäen keskellä istuntaa.
Väärä materiaali kylmään. Ohut kesähanska tai pelkkä fleece ei riitä lokakuun aamuun, kun kosteus ja pakkasen puuska yhdistyvät. Toisaalta liian paksu talvihanska marraskuun plussasäässä hikoiluttaa turhaan.
Myytti vesitiiviydestä ja hengittävyydestä
Yleinen uskomus on, että täysin vesitiivis hanska tarkoittaa aina huonoa hengittävyyttä. Tämä ei pidä täysin paikkaansa. Nykyaikaiset membraanit, kuten Gore-Tex Infinium tai vastaavat kalvorakenteet, päästävät vesihöyryä ulos samalla kun estävät nestemäisen veden läpäisyn. Ero syntyy pikemminkin rasitustasosta – kevyessä passikäytössä hengittävyys riittää, mutta raskaassa fyysisessä työssä, kuten hirven paloittelussa maastossa, mikään kalvo ei pysy täysin kuivana sisältä ilman taukoja.
UKK – vesitiiviit hanskat metsästyksessä
Kuinka usein vesitiivis hanska pitää kyllästää uudelleen?
Nahkapintaiset hanskat kannattaa kyllästää 2–3 kertaa metsästyskauden aikana, erityisesti kämmenpuolelta ja sauma-alueilta. Kalvorakenteiset hanskat eivät vaadi kyllästystä, mutta ulkokankaan vedenhylkivyys (DWR-käsittely) kannattaa uusia kerran vuodessa pesun yhteydessä.
Voiko samaa hanskaa käyttää sekä hirvijahtiin että vesilintumetsästykseen?
Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä vesilintumetsästys rannalla tai veneessä kuluttaa hanskaa enemmän ja vaatii täysin saumattoman, korkeamman vesitiiviyden kuin metsäpassi. Moni kokenut metsästäjä pitää erillistä paria kosteimpiin olosuhteisiin.
Miksi sormet jäätyvät kalvohanskassa, vaikka se on merkitty vesitiiviiksi?
Yleisin syy on hikoilu sisältä käsin, ei kastuminen ulkoa. Ratkaisu on ohuempi sisähanska kosteudensiirtoon ja käsineen riisuminen hetkeksi tauoilla, jolloin kosteus pääsee haihtumaan.
Yhteenveto – oikea hanska tilanteen mukaan
Vesitiiviin hanskan valinta ei ole yhden mallin ratkaisu koko kauteen. Passimetsästykseen sopii paksu, kalvollinen ja hyvin eristävä malli, kun taas liikkuvaan jahtiin ja koiran kanssa toimimiseen kannattaa valita ketterämpi ja ohuempi vaihtoehto. Kerrosperiaate – ohut sisähanska ja vesitiivis ulkokerros – toimii useimmissa suomalaisissa syksyn ja alkutalven olosuhteissa parhaiten.
Ennen hankintaa kannattaa myös miettiä koko vaatetuksen kerrostus kokonaisuutena, koska käsien lämpö riippuu paljon myös vartalon yleisestä lämmöneristyksestä. Muista, että metsästys vaatii aina voimassa olevan riistanhoitomaksun ja metsästäjäntutkinnon – varusteiden lisäksi kannattaa tarkistaa ajantasaiset ohjeet Suomen riistakeskuksen tai Metsähallituksen Eräluvat-järjestelmän kautta ennen kauden alkua.