Vedenpitävä puhelin maastossa on metsästäjälle ja eräretkeilijälle nykyään yhtä tavallinen varuste kuin puukko vyöllä, mutta sade, pakkanen ja kaatuminen suolla rikkovat niitä yllättävän usein. Tämä artikkeli käy läpi, mitä IP-luokitukset oikeasti lupaavat, milloin suojakotelo on tarpeen ja miten puhelimen akku kestää hirvijahdin 10 tunnin passipäivän tai tunturiretken pakkasyön.
Hyöty on suora: oikein suojattu puhelin toimii karttana, Oma riista -sovelluksen saalisilmoittajana, Eräluvat-lupien säilytyspaikkana ja hätätilanteessa 112 Suomi -sovelluksen kautta sijainnin lähettäjänä. Rikkinäinen puhelin ei tee mitään näistä.
Mitä IP67 ja IP68 tarkoittavat käytännössä
IP-luokituksen ensimmäinen numero kertoo pölytiiviydestä ja toinen vesitiiviydestä. IP67 tarkoittaa, että laite kestää upotuksen metrin syvyyteen 30 minuutin ajan. IP68 on valmistajan oma määritelmä: yleensä 1,5 metriä ja 30 minuuttia, joillain lippulaivamalleilla jopa 6 metriä.
Testit tehdään kuitenkin laboratoriossa. Vesi on makeaa, paikallaan olevaa ja huoneenlämpöistä. Maastossa puhelin kohtaa suoveden, kylmän sateen, hien ja lämpötilaeron, joka venyttää tiivisteitä.
Lisäksi on MIL-STD-810H, Yhdysvaltain armeijan standardiin pohjautuva iskunkestävyyden testisarja. Se kertoo pudotuskestävyydestä, ei vesitiiviydestä. Moni rugged-puhelin mainostaa molempia, mutta valmistajien testiolosuhteet vaihtelevat, eikä standardin mainitseminen takaa samaa tulosta kahdella eri laitteella.
Myytti: IP68-puhelin ei tarvitse suojaa
Yleisin väärinkäsitys on, että IP68-merkintä tekee puhelimesta vesitiiviin loppuiäkseen. Todellisuudessa tiivisteet ja liimasaumat heikkenevät 2–3 vuodessa, ja jokainen pudotus kivikkoon voi avata mikroskooppisen raon. Valmistajat eivät myöskään yleensä korvaa takuussa nestevaurioita, vaikka puhelin olisi IP68-luokiteltu.
Toinen tärkeä yksityiskohta on, että IP-luokitus ei kata suolavettä, saippuaa eikä paineellista vesisuihkua. Sorsajahdilla veneestä pudonnut puhelin uppoaa, oli luokitus mikä tahansa, ja noutaminen neljän metrin syvyydestä ruovikon reunasta on käytännössä mahdotonta.
Rugged-puhelin vai tavallinen puhelin kotelossa
Metsästäjällä on kaksi realistista linjaa. Ensimmäinen on valmiiksi kestävä puhelin, kuten Samsung Galaxy XCover7 (noin 250–300 €), jonka akku on vaihdettava ja kosketusnäyttö toimii hanskoilla. HMD/Nokia XR21 maksaa noin 450–550 € ja kestää pudotuksia hyvin. Halvemmat kiinalaiset rugged-mallit, kuten Ulefone Armor- ja Blackview-sarjat, maksavat 180–400 €, mutta ohjelmistopäivitykset loppuvat usein 1–2 vuodessa.
Toinen linja on tavallinen älypuhelin järeässä kotelossa. OtterBox Defender maksaa mallista riippuen 50–80 € ja suojaa iskuilta, mutta ei tee puhelimesta vesitiivistä. Upotuskestävyyttä varten tarvitaan erillinen vesitiivis pussi, esimerkiksi Aquapac tai Sea to Summit TPU (20–40 €), jossa näyttöä voi käyttää kalvon läpi.
Rugged-puhelin sopii metsästäjälle, joka liikkuu viikoittain maastossa ja käyttää puhelinta myös koirapannan seurantaan. Satunnaiselle eräretkeilijälle tavallinen puhelin ja 30 euron pussi riittävät hyvin.
Pakkanen ja akku – talven todellinen haaste
Litiumioniakku menettää kapasiteettiaan jo nollan tuntumassa. Kun lämpötila laskee –15 asteeseen, puhelin voi sammua kesken käytön, vaikka akkua olisi näkyvästi 30–40 % jäljellä. Pohjois-Suomen talviretkillä ja tammikuun jänisjahdissa tämä on arkipäivää.
Kokenut eräretkeilijä pitää puhelimen kerrasto- tai välikerroksen rintataskussa, ei ulkotakin taskussa tai repun olkahihnassa. Varavirtalähde (10 000 mAh, 25–45 €) kulkee samassa lämpimässä kerroksessa. Laturin johto kannattaa valita kylmänkestävää punottua mallia, sillä halpa muovijohto katkeaa pakkasessa.
Toinen talven ongelma on kondensaatio. Kun kylmä puhelin tuodaan laavulta lämpimään kotaan tai autoon, sisälle tiivistyy kosteutta. Ratkaisu on yksinkertainen: puhelin suljetaan minigrip-pussiin ennen sisälle tuloa, ja pussi avataan vasta, kun laite on lämmennyt 20–30 minuuttia.
Esimerkki hirvijahdin passipäivästä
Lokakuun hirvijahti Keski-Suomessa: vesisade alkaa kahdeksalta aamulla ja jatkuu iltapäivään. Passissa istutaan 6–8 tuntia, ja puhelimessa pyörii koiran GPS-seuranta, joka kuluttaa akkua 10–15 % tunnissa. Puhelin on ulkotakin povitaskussa, jonne sade valuu kauluksesta.
Iltapäivällä latausportissa on kosteutta, ja puhelin ilmoittaa, ettei lataaminen ole turvallista. Samalla varavirtalähde osoittautuu hyödyttömäksi. Tällaisessa tilanteessa langaton lataus tai portin kuivattaminen sulkemalla puhelin pussiin riisinjyvien sijaan silikaattipussien kanssa (1–2 tuntia) auttaa. Seurueen varsinainen viestintä kuuluu joka tapauksessa radiopuhelimille, joita löytyy esimerkiksi radiopuhelimet ja tarvikkeet -osastolta. Puhelinverkon katvealueita on edelleen runsaasti Kainuussa, Lapissa ja Itä-Suomen metsissä.
Yleisimmät virheet puhelimen suojaamisessa
Virheet toistuvat vuodesta toiseen, ja ne ovat pääosin helposti vältettävissä:
– Märän puhelimen lataaminen heti maastosta palattua, mikä voi syövyttää latausportin kontaktit.
– Vesitiiviin pussin sulkemisen jättäminen puolitiehen, jolloin suoveden pinta nousee pussin sisään ensimmäisessä ojassa.
– Täysi luottaminen puhelimen karttaan ilman paperikarttaa ja kompassia.
– Kotelo, joka peittää kameran tai estää hanskakäytön, jolloin puhelinta käytetään paljain käsin pakkasessa.
– Kellumattoman puhelimen kuljettaminen veneessä ilman kellukehihnaa.
Varakarttaan liittyvää osaamista käsitellään tarkemmin artikkelissa maastokartat ja kompassi, kun GPS ei toimi maastossa. Pelkkä varavirta ei riitä, jos puhelin hajoaa kokonaan.
Puhelin, laki ja vastuullinen metsästys
Puhelin on metsästäjälle myös lakisääteisten asioiden työkalu. Riistanhoitomaksun kuitti, metsästäjäntutkinnon todistus ja Metsähallituksen Eräluvat-järjestelmän luvat kulkevat kätevästi sähköisinä, mutta tarkastuksessa asiakirjan on oltava esitettävissä. Sammunut puhelin ei kelpaa selitykseksi, joten paperinen kopio tai lompakkoon taitettu tuloste on järkevä vara.
Hirvieläinten saalisilmoitukset tehdään Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Puhelinta ei kuitenkaan saa käyttää niin, että se häiritsee seurueen turvallisuutta passissa tai ampumatilanteessa. Hälytysäänet kannattaa hiljentää, ja näytön kirkkaus on hyvä säätää alas hämärässä.
Vedenpitävät puhelimet ja kotelot löytyvät eräkaupoista, elektroniikkaliikkeistä ja retkeilyliikkeistä. Aseet ja patruunat puolestaan ostetaan asekaupoista, ja kalastusvälineet kalastusliikkeistä.
UKK – vedenpitävä puhelin maastossa
Riittääkö IP68-puhelin sorsajahtiin ilman lisäsuojaa?
Ei riitä. IP68 suojaa lyhyeltä upotukselta makeassa vedessä, mutta puhelin uppoaa. Veneessä tarvitaan kelluva vesitiivis pussi tai kellukehihna, joka maksaa 10–20 €.
Kuinka kylmässä älypuhelin toimii?
Useimmat puhelimet toimivat luotettavasti noin –10 asteeseen asti. Tätä kylmemmässä akku voi tyhjentyä äkillisesti. Puhelimen säilyttäminen vartalon lähellä ja lämpimän varavirtalähteen käyttäminen pidentävät käyttöaikaa merkittävästi.
Kannattaako metsästäjän ostaa rugged-puhelin?
Kannattaa, jos maastopäiviä kertyy yli 30 vuodessa ja puhelinta käytetään koiran seurantaan tai karttana. Harvemmin liikkuvalle tavallinen puhelin, iskunkestävä kotelo ja erillinen vesitiivis pussi ovat edullisempi kokonaisuus.
Viimeinen vinkki ennen syksyn jahteja
Syyskuun alussa, kun metsäjäniksen metsästyskausi alkaa 1.9. ja hirvenmetsästys lähestyy, puhelimen maastokunto kannattaa tarkistaa. Latausportti puhdistetaan, kotelon tiivisteet tarkistetaan ja vesitiivis pussi testataan pesualtaassa paperinpalan kanssa ennen metsään lähtöä. Jos paperi kastuu, pussi vaihdetaan.
Pienet valmistelut vievät 15 minuuttia. Ne säästävät paitsi 300–1000 euron puhelimen myös hätätilanteessa sen ainoan yhteyden, joka metsässä voi olla käytettävissä.