Hirvipassissa, koiran perässä korpimaastossa tai pitkällä jäniksenmetsästyspäivällä juomavesi jää usein varustelistalla viimeiseksi, vaikka jano ja nestehukka heikentävät keskittymistä ja ampumatarkkuutta nopeammin kuin nälkä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten paljon vettä jahtipäivään oikeasti tarvitaan ja kuinka sitä kannetaan. Lisäksi katsotaan, milloin riistamaiden juomavesi purosta tai lähteestä on turvallista juoda ja mitä vaaditaan, jotta vettä riittää myös pakkasella ja koiralle.
Hyöty on suora. Hyvin juonut metsästäjä jaksaa olla iltahämärässä yhtä tarkka kuin aamulla, eikä reppuun tarvitse raahata kolmea kiloa turhaa vettä.
Paljonko vettä jahtipäivä vaatii
Aktiivisesti liikkuva metsästäjä kuluttaa syyspäivän aikana tyypillisesti 2-4 litraa nestettä. Hakkuuaukeilla ja jyrkissä rinteissä kulkiessa tarve voi nousta yli neljän litran, kun taas passissa istuva hirvimies pärjää usein 1-1,5 litralla.
Kokenut metsästäjä laskee vedentarpeen liikkumisen eikä kellonajan mukaan. Kanalintujen metsästys pystykorvan kanssa Kainuun vaaramaastossa tarkoittaa 15-25 kilometrin kävelyä. Vesilintumetsästys kahluuvarusteissa sorsarannalla taas hikoiluttaa yllättävän paljon, vaikka matkaa kertyisi vain pari kilometriä.
Litra vettä painaa kilon. Siksi täysi kantaminen kaikkea varten ei aina ole järkevää, ja tässä kohdassa luonnon vesilähteet tulevat mukaan kuvaan.
Riistamaiden juomavesi – milloin luonnonvettä voi juoda
Jokamiehenoikeus sallii veden ottamisen vesistöistä ja lähteistä omaan käyttöön. Lupa ei kuitenkaan kerro mitään veden laadusta.
Yleinen myytti kuuluu näin: ”kirkas, virtaava purovesi on aina puhdasta”. Kirkkaus kertoo vain, ettei vedessä ole paljon kiintoainesta. Bakteerit, kuten kampylobakteeri, ja alkueläimet eivät näy paljaalla silmällä. Majavan pato sadan metrin päässä yläjuoksulla, laidunalue tai riekkojen ja vesilintujen ruokailupaikka voi pilata kristallinkirkkaan puron.
Pohjois-Suomen erämaissa, Metsähallituksen valtion mailla kaukana asutuksesta, lähteiden ja vuolaiden purojen vettä juodaan perinteisesti käsittelemättä, ja riski on pieni. Etelä- ja Länsi-Suomen viljelysten ja ojitettujen soiden keskellä tilanne on toinen. Turvemaiden ruskea vesi ei välttämättä ole vaarallista, mutta sen maku on huono ja humusta on paljon.
Veden puhdistus maastossa – keittäminen, suodatin vai tabletti
Varmin keino on keittäminen. Kun vesi kiehuu kunnolla, bakteerit, virukset ja alkueläimet kuolevat. Pitkää kiehutusta ei Suomen korkeuksilla tarvita. Kaasukeittimellä litran kiehauttaminen vie noin 3-5 minuuttia, ja samalla syntyy vesi kahviin tai pussiruokaan. Polttoaineen riittävyydestä ja turvallisesta käytöstä on kerrottu tarkemmin oppaassa kaasukeitin erätaipaleella.
Kevyin vaihtoehto on onttokuitusuodatin. Esimerkiksi Sawyer Squeeze (noin 40-55 €) ja Katadyn BeFree (noin 45-60 €) poistavat bakteerit ja alkueläimet, mutta eivät viruksia. Suodatin kulkee taskussa, ja vettä saa juotavaksi minuutissa.
Kemiallinen käsittely, kuten klooridioksiditabletit (Katadyn Micropur Forte tai Aquatabs), on varajärjestelmä. Pakkaus maksaa noin 10-20 €, mutta vaikutusajat ovat pitkiä, 30 minuutista jopa neljään tuntiin veden lämpötilan mukaan. Kylmässä vedessä vaikutus on hitaampi.
Ammattilainen aloittaa veden puhdistuksen aina mahdollisimman kirkkaasta kohdasta. Sameaa vettä kannattaa ensin selkeyttää huivin tai kahvisuodattimen läpi, koska liete tukkii suodattimen nopeasti.
Pakkasjahti muuttaa säännöt
Marraskuun ja joulukuun hirvi- ja peuranmetsästyksessä vesi on ongelma juuri siksi, että se jäätyy. Juomareppujen letkut jäätyvät usein jo muutaman asteen pakkasessa, ja letkun saa sulaksi vasta kotona.
Toimivin ratkaisu on teräksinen termospullo (0,5-1 l, noin 25-50 €) lämpimällä mehulla tai teellä. Passissa istuva metsästäjä juo lämmintä juomaa myös siksi, että se lämmittää kehoa paremmin kuin moni lisävaatekerros. Tavallinen muovipullo pysyy sulana pidempään, kun sen kantaa ylösalaisin villasukassa: jää muodostuu ensin pinnalle, eli tällöin pohjaan eikä korkkiin.
Toinen sitkeä myytti on, että lumen syöminen korvaa juomisen. Lumi viilentää kehoa ja kuluttaa energiaa sulaessaan, ja litra vettä vaatii noin kymmenen litraa irtolunta. Jos vettä on tehtävä lumesta, se sulatetaan kattilassa ja kattilan pohjalle laitetaan ensin tilkka vettä, jotta kattila ei kärvenny.
Kylmässä janon tunne heikkenee ja virtsaa erittyy tavallista enemmän. Moni päivän päätteeksi särkevä pää johtuu nestehukasta eikä väsymyksestä.
Metsästyskoiran vesihuolto
Haukkuva pystykorva, ajava suomenajokoira tai karjalankarhukoira voi juosta päivän aikana kymmeniä kilometrejä. Työskentelevä koira tarvitsee huomattavasti enemmän vettä kuin lepäävä, ja lämpimänä syyspäivänä nesteen menetys on nopeaa.
Koira juo luonnonvettä luontevasti, eikä sitä aina voi estää. Loppukesän ja alkusyksyn erityinen vaara on sinilevä. Vihertävää, maalimaista pintavettä koira ei saa juoda eikä siinä uida, sillä myrkytys voi olla hengenvaarallinen. Vesilintujahdin alkaessa elokuun lopulla järvien rantavedet kannattaa tarkistaa ennen koiran päästämistä veteen.
Koiralle kannattaa kantaa vähintään 1-1,5 litraa omaa vettä ja kevyt kokoontaitettava kulho. Sopivista materiaaleista ja kooista kerrotaan lisää jutussa metsästyskoiran juomakulho maastoon.
Yleisimmät virheet veden kanssa
Ensimmäinen virhe on juominen vasta janoisena. Kun jano tuntuu, nestehukka on jo alkanut. Kokenut jahtimies juo muutaman kulauksen aina tauolla, vaikka ei olisi janoinen.
Toinen virhe on koko vesimäärän pakkaaminen reppuun, jolloin pullon ottaminen vaatii pysähtymisen ja repun riisumisen. Sivutaskussa oleva 0,5-0,75 litran pullo pitää juomisen säännöllisenä. Painon jakamisesta ja oikeasta tilavuudesta on lisää tietoa artikkelissa reppu metsästysretkelle.
Kolmas virhe on pelkän veden juominen koko päivän ajan pitkällä ja hikisellä vaelluksella. Elektrolyyttitabletti tai urheilujuomajauhe korvaa hikoilussa menetetyt suolat. Alkoholi taas ei kuulu jahtiin missään muodossa: päihtyneenä metsästäminen on laissa kielletty, ja metsästäjäntutkinnossa asia käydään läpi syystä.
Varustelista vesihuoltoon
- Pullo sivutaskuun, 0,5-0,75 l
- Termospullo pakkaskeleille, 0,5-1 l
- Onttokuitusuodatin tai klooridioksiditabletit varalle
- Kokoontaitettava kulho ja 1-1,5 l vettä koiralle
- Elektrolyyttitabletit pitkille päiville
Juomapullot, termokset ja koiran kulhot löytyvät useimmista eräkaupoista. Laajemman valikoiman suodattimia ja retkikeittimiä saa usein retkeilyliikkeistä, ja aseet ja patruunat ostetaan erikseen asekaupoista.
UKK
Voiko suomalaisesta lähdevedestä juoda suoraan metsästysretkellä?
Asutuksesta ja laidunalueista kaukana olevien lähteiden vesi on yleensä hyvälaatuista, ja Pohjois-Suomen erämaissa sitä juodaan perinteisesti käsittelemättä. Jos on epävarmuutta, vesi kannattaa suodattaa tai keittää, sillä veden kirkkaus ei kerro bakteereista.
Paljonko vettä hirvipassiin kannattaa ottaa?
Paikallaan istuvalle riittää yleensä 1-1,5 litraa, josta osa lämpimänä termoksessa. Passiin ja passista kävelyyn tarvitaan lisäksi oma juomapullo.
Poistaako vedensuodatin kaikki taudinaiheuttajat?
Tavallinen onttokuitusuodatin poistaa bakteerit ja alkueläimet, mutta ei viruksia. Keittäminen tuhoaa kaikki kolme, joten asuttujen alueiden lähellä keittäminen on varmempi tapa.
Vesi kuuluu jahtisuunnitelmaan
Juomavesi kannattaa suunnitella samalla tarkkuudella kuin ajolinja tai passijärjestys. Kartalta voi katsoa reitin varrella olevat purot ja lähteet. Mukaan otetaan sen verran vettä, että sillä pärjää seuraavaan luotettavaan vesipaikkaan, ja puhdistusväline pidetään aina mukana.
Pakkasella tärkeintä on lämmin termos, koiralle oma vesi ja kulho, ja kaikkina päivinä juodaan ennen kuin jano iskee. Kun vesihuolto on kunnossa, keskittyminen säilyy siihen hetkeen, jota varten metsään alun perin lähdettiin.