Märkä syyspäivä hirvipassissa, vesisade kanalintujahdissa tai räntäinen eräretki Lapissa – juuri silloin tulentekovälineet märkään keliin ratkaisevat, saako lämmintä juotavaa ja kuivatettua hanskoja vai ei. Tuluspii ja oikein valitut sytykkeet ovat varmin yhdistelmä silloin, kun tulitikut ovat kostuneet ja sytyttimen kaasu jähmettyy pakkasessa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä metsästäjän ja eränauttijan kannattaa kantaa mukanaan, miten tuli syntyy märässä metsässä ja mitkä virheet sammuttavat tulen jo ennen kuin se ehtii syttyä.
Miksi tuluspii on märän kelin perusväline
Tuluspii eli ferrocerium-sauva antaa noin 3000-asteisia kipinöitä. Se toimii kastumisen jälkeen, kun sen pyyhkii kuivaksi, eikä se välitä pakkasesta tai korkeudesta. Kertakäyttösytytin taas lakkaa toimimasta, kun piikivi kastuu tai butaani jäähtyy alle nollan.
Tunnetuin malli on ruotsalainen Light My Fire FireSteel. Sen Scout-versio maksaa noin 15-20 € ja paksumpi Army-malli 20-30 €. Army-mallilla saa iskettyä arviolta 12 000 kipinää, joten yksi sauva riittää useiksi vuosiksi. Paksua sauvaa on myös helpompi käyttää kohmeisin sormin tai hanskat kädessä.
Puukon selkä toimii raapaisimena, jos selkä on hiottu teräväkulmaiseksi. Monessa skandihiontaisessa puukossa selkä on pyöristetty, eikä siitä irtoa kipinöitä kunnolla. Puukkoa kannattaakin katsoa myös tältä kannalta, ja aiheesta on lisää artikkelissa eräpuukon valinnasta.
Sytykkeet, jotka syttyvät märkinäkin
Tuluspii sytyttää vain sen, mikä on valmiiksi helposti syttyvää. Märällä kelillä sytykkeellä on enemmän merkitystä kuin itse kipinöillä. Suomalaisessa metsässä on kaksi luonnon omaa sytykettä, jotka toimivat sateessakin:
Tuohi sisältää betuliinia ja öljyjä, joten se palaa kosteanakin. Kuollut ja kaatunut koivu on parempi lähde, sillä elävän puun kuoriminen ilman maanomistajan lupaa ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Tervaskanto eli pihkaantunut männyn kanto tai juurakko palaa kuin soihtu. Siitä vuollut lastut syttyvät tuluspiillä märkinäkin, koska pihka hylkii vettä.
Kaupan sytykkeistä luotettavimpia ovat sytytyspalat ja kiinteän polttoaineen tabletit, kuten Esbit. Itse tehdyt vaseliiniin kastetut pumpulipallot ovat edullinen vaihtoehto: kymmenen palloa minigrip-pussissa painaa muutaman gramman ja maksaa senttejä. Tavallinen sytytyspala kannattaa pitää samassa vedenpitävässä pussissa, koska kastuneena osa niistä murenee.
Tulen teko märässä metsässä askel askeleelta
Kokenut eränkävijä aloittaa polttopuista eikä sytykkeestä. Märällä kelillä tuli sammuu yleensä siksi, ettei sytyke riitä lämmittämään kosteita puita. Varsinainen kipinöinti on lopulta helpointa.
Ensimmäiseksi kerätään kuusen kuivia alaoksia rungon läheltä. Tiheän kuusen alla oksat pysyvät kuivina pitkäänkin sateella. Ne napsahtavat poikki, kun ne ovat kuivia. Jos oksa taipuu, se on liian märkä.
Seuraavaksi pilkotaan tai vuollaan kuolleesta pystypuusta. Kuivan kelon tai kuolleen männyn pinta voi olla märkä, mutta sisus on usein kuiva jo sentin syvyydeltä. Kirveellä halkaistu ja puukolla ohennettu puu syttyy paljon paremmin kuin maasta kerätty risu.
Kolmanneksi tehdään alusta. Märälle maalle tai lumelle kannattaa koota muutamasta oksasta tai halosta lattia, jotta sytyke ei ime kosteutta alhaalta.
Neljänneksi vuollaan muutama tulitikku eli vuolutikku, jonka päässä on ohuita kiharoita. Kaksi tai kolme hyvää vuolutikkua tuohen päällä riittää useimmiten.
Vasta sitten isketään kipinät. Tuluspiitä vedetään taaksepäin sytykkeen päältä sen sijaan että raapaisinta työnnettäisiin eteenpäin. Näin kipinät osuvat oikeaan kohtaan, eikä valmiiksi koottu kasa hajoa.
Yleinen myytti: märkää puuta ei saa palamaan
Moni uskoo, että sateella nuotio on mahdoton ilman bensaa tai kaupan sytytysnestettä. Pitää paikkansa, että märkä pinta ei syty. Puun sisus on kuitenkin harvoin märkä, ellei puu ole maannut vedessä tai maassa lahoamassa.
Märkä puu palaa, kun tulessa on tarpeeksi hiillosta. Ensimmäiset 10-15 minuuttia poltetaan kuivinta materiaalia, ja vasta sen jälkeen nuotion reunoille voi nostaa kosteampia haloja kuivumaan. Sytytysneste märkiin puihin tuottaa lähinnä hetken liekin ja nokea, ja se on lisäksi turvallisuusriski.
Yleisimmät virheet märän kelin tulenteossa
Ensimmäinen virhe on se, että kaikki tulentekovälineet ovat samassa paikassa. Jos reppu kaatuu puroon, sytytin, tikut ja tuluspii kastuvat yhdessä. Tuluspii kuuluu kaulanauhaan tai takin rintataskuun, ja varasytykkeet säilytetään repussa vedenpitävässä pussissa.
Toinen virhe on liian isot puut liian aikaisin. Peukalon paksuinen puu tukahduttaa pienen liekin, jos sitä ei ole edeltänyt tulitikun ja kynän paksuinen kerros.
Kolmas virhe on ensimmäistä kertaa vasta maastossa kokeileminen. Tuluspiin käyttö vaatii tuntumaa, ja sen ehtii opetella kotipihan grillillä elokuussa ennen metsästyskauden alkua. Hirvijahdin taukopaikalla lokakuun vesisateessa jahtiporukka odottaa kahvia, ja silloin harjoittelu tuntuu pitkältä.
Nuotion lainsäädäntö ja vastuullisuus
Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta tehdä avotulta toisen maalle. Nuotioon tarvitaan maanomistajan lupa, paitsi merkityillä nuotiopaikoilla. Metsästysseuran vuokramailla taukopaikan tulisija on yleensä sovittu maanomistajan kanssa erikseen. Valtion mailla noudatetaan Metsähallituksen ohjeita.
Kun metsäpalovaroitus on voimassa, avotulen teko on kielletty myös merkityillä nuotiopaikoilla. Metsähallituksen ohjeiden mukaan poikkeuksena ovat savupiipulla varustetut tulisijat, kuten kodat. Tarkemmat säännöt löytyvät artikkelista eränuotion lainsäädännöstä. Märällä kelillä varoituksia on harvoin voimassa, mutta keväällä lumien sulettua kuiva maasto voi syttyä yllättävän helposti.
Tämä kuuluu samaan vastuullisuuteen kuin voimassa oleva riistanhoitomaksu ja metsästäjäntutkinto. Metsässä liikkuva metsästäjä on aina myös maanomistajan vieras.
Milloin tuluspii ei ole paras valinta
Joskus kaasukeitin on nuotiota järkevämpi vaihtoehto. Jos haluat vain kupin kuumaa juotavaa passipaikalla, tulta ei ole lupa tehdä tai kokonainen nuotio veisi liikaa aikaa, keitin on nopeampi. Pakkasessa kannattaa käyttää talvikaasua, jossa on isobutaania tai propaania. Kaasun käyttäytymisestä kylmässä kerrotaan lisää artikkelissa kaasukeittimestä erätaipaleella.
Monella keittimellä on pietsosytytin, joka lakkaa usein toimimasta ensimmäisenä. Tuluspii sytyttää kaasukeittimen ja Trangian spriipolttimen yhtä hyvin kuin nuotion.
Eräkaupasta löytyvät tuluspiit, sytytyspalat ja vedenpitävät säilytyspussit. Aseet ja patruunat ostetaan asekaupasta, ja laajemmat vaellusvarusteet löytyvät retkeilyliikkeistä.
UKK
Toimiiko tuluspii, jos se kastuu?
Toimii. Pyyhi sauva kuivaksi vaikka housujen lahkeeseen, niin kipinöitä irtoaa normaalisti. Uusi sauva on päällystetty suojakerroksella, joka pitää raapia pois ennen ensimmäistä käyttöä.
Mikä on paras luonnon sytyke sateella?
Tervaskanto ja kuolleen koivun tuohi. Molemmat sisältävät vettä hylkiviä ja palavia aineita, joten ne syttyvät tuluspiillä märkinäkin. Kuusen kuivat alaoksat ovat paras jatke sytykkeelle.
Paljonko hyvä tuluspii maksaa?
Laadukas tuluspii maksaa yleensä 15-30 €. Paksumpi sauva kestää pidempään ja on helpompi käyttää kylmin sormin, joten metsästyskäyttöön kannattaa valita ennemmin paksu kuin kevyt malli.
Yhteenveto: tuli syttyy valmistautumalla
Märällä kelillä tuli syttyy valmistautumalla. Pidä tuluspii aina mukana, säilytä varasytykkeet kuivassa pussissa ja opettele löytämään kuiva puu kuusen alta ja kelon sisältä. Jos sytytät tulen ensimmäisen kerran kotona kuivalla säällä, se onnistuu myöhemmin myös marraskuun räntäsateessa.