Laavulle tai kodalle saapuessa ensimmäinen kysymys on lähes aina sama: mistä puut saa, ja saako niitä käyttää vapaasti? Tässä artikkelissa käydään läpi laavun ja kodan tulisijan käyttö: mistä polttopuut saa ottaa, miten tulta pidetään turvallisesti ja mitä yhteiset tavat edellyttävät. Ohjeet sopivat yhtä lailla hirviporukan kotaan, jäniksenmetsästäjän päivätauolle kuin perheen eräretkelle kansallispuiston laavulle.
Tulisija on yhteinen. Kun sen säännöt ja kirjoittamattomat tavat ovat hallussa, seuraava kävijä löytää kuivat puut ja siistin paikan, ja omakin tauko sujuu ilman savua silmissä.
Kenen laavu ja kenen puut?
Suomessa on tuhansia laavuja ja kotia, mutta niiden omistajat vaihtelevat. Valtion mailla kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla rakenteet ylläpitää Metsähallitus, ja monilla suosituilla kohteilla polttopuuhuolto on järjestetty. Kunnat, metsästysseurat, kyläyhdistykset ja yksityiset maanomistajat ylläpitävät loput.
Tämä ratkaisee paljon. Metsähallituksen huoltamalla laavulla puuvajan puut on tarkoitettu kävijöiden käyttöön, mutta metsästysseuran kota hirvipassien keskellä on usein tarkoitettu ensisijaisesti jäsenille. Jos kodan ovessa on lukko tai seuran nimi, puut eivät ole yleistä tavaraa.
Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta tehdä tulta toisen maalle eikä ottaa puuta maastosta. Kaatuneet rungot, pystyyn kuolleet puut ja kelot kuuluvat maanomistajalle. Kelo on lisäksi monen lahopuulajin elinympäristö, eikä sitä kaadeta nuotiopuuksi edes omalla maalla ilman harkintaa.
Metsäpalovaroitus ja laavun tulisija
Pelastuslain mukaan avotulen teko on kielletty metsäpalovaroituksen aikana. Valvottu, rakennettu tulisija ei tee nuotiosta automaattisesti sallittua. Metsähallitus on linjannut, että varoituksen aikana tulta saa tehdä kohteillaan vain rakenteissa, joissa on savupiippu, eli tyypillisesti kodissa ja keittokatoksissa. Avoimen laavun nuotiopaikka jää silloin kylmäksi.
Varoitukset tarkistetaan Ilmatieteen laitoksen sivuilta ennen lähtöä, ja kohteen säännöt löytyvät Luontoon.fi-palvelusta. Kunnan tai yksityisen tulipaikan käytöstä päättää omistaja. Tarkemmat säännöt on koottu artikkeliin eränuotion lainsäädännöstä.
Huhti-toukokuussa kulotusheinä syttyy herkästi, joten kokenut retkeilijä katsoo tilannetta silloin muutenkin tarkemmin. Pohjois-Suomessa kesä-heinäkuun hellejaksot ovat yhtä riskialttiita.
Polttopuiden käyttö laavulla ja kodassa
Huolletulla laavulla puuvajassa on yleensä metrin halkoja tai valmiiksi pilkottuja klapeja. Metsähallituksen kohteilla puut tuodaan usein moottorikelkalla tai traktorilla, ja yhden kuution toimittaminen syrjäiselle kohteelle voi maksaa ylläpitäjälle enemmän kuin kaupunkilaiselle koko talven klapit. Kun tämän tietää, puuta ei tuhlaa.
Ammattilainen ottaa vajasta vain sen määrän, jonka aikoo polttaa. Kahvinkeittoon ja makkaranpaistoon riittää 4-6 klapia. Pidempään ruokailuun tai kosteiden vaatteiden kuivatteluun kotan tulella menee 10-15 klapia.
Pilkkominen tehdään pilkkomispölkyllä, ei koskaan tulisijan kivireunalla tai laavun lattialla. Retkikirves, kuten Fiskarsin X-sarjan pienet mallit tai Gränsfors Bruksin metsäkirves, riittää halkaisemaan halkoja sytykkeiksi. Jos vajassa on pitkiä halkoja ilman sahaa, kannattaa ottaa mukaan oma eräsaha, sillä halkoa ei kannata työntää pää edellä tuleen ja antaa sen palaa laavun lattialle asti.
Hyvä tapa on pilkkoa seuraavalle valmiiksi pieni nippu sytykkeitä ja jättää ne kuivaan paikkaan. Märkänä syyspäivänä hirvijahdin tauolla kotaan saapuva porukka huomaa tämän heti.
Kodan tulisija vaatii erilaista tulta
Kodassa tuli palaa keskellä, ja savu poistuu katon savuaukosta tai piipusta. Laavulla savu kulkee tuulen mukana. Tämä ero näkyy siinä, miten tulta kannattaa pitää.
Kodassa toimii pieni ja kuuma tuli. Ilmavaksi pinottu kuiva koivuklapi palaa puhtaasti, kun taas iso kasa kosteaa kuusta täyttää kodan savulla ja jättää nokikerroksen penkkeihin. Jos savu ei nouse, ensimmäiseksi kannattaa avata ovea hetkeksi, jotta veto lähtee käyntiin.
Laavulla tuulen suunta ratkaisee. Laavun aukko on yleensä suunnattu vallitsevan tuulen mukaan, mutta syksyn myrskyissä tuuli voi kääntyä ja puskea savun suoraan laavun sisään. Silloin tuli pidetään pienenä ja palaneet puut kootaan tulisijan takareunaan.
Myytti: tuli syttyy kyllä, kunhan puuta on tarpeeksi
Yleinen väärinkäsitys on, että märkäkin puu syttyy, kunhan sitä kasaa tarpeeksi. Käytännössä iso kasa kosteaa puuta tukahduttaa tulen, savuttaa ja kuluttaa kymmenen klapia siinä missä kolme kuivaa riittäisi.
Ratkaisu on kuivien sytykkeiden pilkkominen halon sisältä. Märänkin halon ydin on yleensä kuiva. Tuohenpalat, tuluspii ja valmiit sytykepalat auttavat syksyn sateissa. Lisää vinkkejä löytyy artikkelista tulentekovälineistä märkään keliin.
Yleisimmät virheet laavun ja kodan tulisijalla
Tyypillisimmät virheet toistuvat retkeilykohteesta toiseen:
Roskien polttaminen. Foliot, muovit ja maitotölkit eivät pala tulisijassa kokonaan, ja tähteet jäävät seuraavan kävijän siivottaviksi. Mukana tuodut roskat viedään mukana pois.
Tulen jättäminen kytemään. Hiillos voi syttyä uudelleen tuntien päästä. Tuli sammutetaan vedellä, kunnes tuhka on kylmää kädelle, ja kotassa tarkistetaan myös tulisijan reunat.
Kaikkien puiden polttaminen. Puuvaja tyhjennetään illan aikana, ja aamulla tuleva hiihtäjä tai jäniksenmetsästäjä löytää vain tyhjän vajan.
Kirveen lyöminen tulisijan reunakiviin tai penkkeihin. Rakenteet kärsivät, ja terä tylsyy kivestä.
Erityisen tarkkana kannattaa olla talvella. Kovalla pakkasella kodan penkit ja seinät voivat kuumentua tulisijan lähellä nopeasti, ja märkiä käsineitä tai saappaita ei kuivata aivan tulen vieressä. Neopreeni ja kumisaappaat sulavat helpommin kuin moni arvaa.
Metsästysseuran kota ja yhteiset pelisäännöt
Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, ja moni hirviporukka on rakentanut oman kotansa tai nylkyvajan yhteyteen taukotilan. Näissä paikoissa puuhuolto on jäsenten talkootyötä, ja usein seura määrittää, kuka tuo puut ja milloin.
Vierailevan metsästäjän kannattaa kysyä metsästysjohtajalta tai seuran yhdyshenkilöltä, saako kotaa käyttää. Sama koskee Metsähallituksen Eräluvat-järjestelmän kautta ostettua lupaa valtion maille. Lupa oikeuttaa metsästykseen alueella, mutta ei tee paikallisen seuran kodasta yleistä taukopaikkaa.
Taukopaikan varusteet, kuten retkikirveet, sahat ja sytykkeet, löytyvät eräkaupoista. Aseet ja patruunat ostetaan erikseen asekaupasta, ja pitkiin vaelluksiin liittyvät varusteet löytyvät usein laajemmin retkeilyliikkeistä.
UKK
Saako laavun puuvajasta ottaa puita mukaan omalle nuotiolle?
Ei saa. Huolletun laavun polttopuut on tarkoitettu käytettäväksi kyseisen laavun tai kodan tulisijassa. Puiden vieminen muualle on näpistelyä ylläpitäjältä.
Saako laavulla tehdä tulta metsäpalovaroituksen aikana?
Avotuli on kielletty metsäpalovaroituksen aikana. Metsähallituksen kohteilla tulta saa tehdä varoituksen aikana vain savupiipullisissa rakenteissa, kuten kodissa ja keittokatoksissa. Tarkista kohteen säännöt Luontoon.fi-palvelusta.
Saako maastosta kerätä kaatuneita puita laavun tulisijaan?
Jokamiehenoikeus ei salli kaatuneiden tai kuolleiden puiden ottamista ilman maanomistajan lupaa. Jos puuvaja on tyhjä, tulenteko jätetään väliin tai polttopuut tuodaan itse.
Hyvä kävijä jättää tulisijan paremmaksi
Laavun ja kodan tulisija toimii vain, jos jokainen kävijä kantaa vastuunsa. Tarkista metsäpalovaroitus ja kohteen säännöt ennen lähtöä, ota vajasta vain tarvitsemasi puut ja pidä tuli pienenä ja kuivana. Sammuta hiillos huolellisesti ja vie roskat mukanasi.
Viimeinen käytännön vinkki: pakkaa reppuun aina oma pieni nippu tuohta tai sytykepaloja ja kevyt saha. Niiden ansiosta tuli syttyy märälläkin kelillä, ja lähtiessä seuraavalle jää vielä kuivat sytykkeet valmiiksi.