Retkikamina teltassa ja häkäriski talviretkellä

Retkikamina teltassa ja häkäriski talviretkellä

Retkikamina teltassa tekee pakkasyöstä mukavan, mutta väärin käytettynä sama kamina voi tehdä teltan ilmasta hengenvaarallista muutamassa tunnissa. Artikkeli on kirjoitettu talvileirille lähtevälle metsästäjälle, reserviläiselle ja eräretkeilijälle, joka haluaa lämpöä ilman häkäriskiä. Siinä käydään läpi, mistä häkä syntyy, miten kamina ja teltta saadaan toimimaan turvallisesti yhdessä ja mitkä virheet toistuvat leiristä toiseen.

Mistä häkä teltassa syntyy

Häkää eli hiilimonoksidia syntyy, kun puu, kaasu tai bensiini palaa liian vähällä hapella. Se on hajuton, väritön ja mauton. Veressä häkä sitoutuu hemoglobiiniin noin 200-250 kertaa happea voimakkaammin, joten pienikin pitoisuus kertyy elimistöön tunti tunnilta.

Teltta on kaminalle hankalampi ympäristö kuin mökki. Piippu on lyhyt, veto heikko ja kostea puu kytee helposti. Vaarallisin hetki on yleensä aamuyö. Tulta on kuristettu, jotta hiillos kestäisi aamuun, ja kamina alkaa savuttaa ja tuottaa häkää juuri silloin, kun kaikki nukkuvat.

Häkämyrkytyksen ensioireet ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja raskas väsymys. Pitkän hiihtopäivän jälkeen samat tuntemukset tuntuvat aivan normaaleilta, ja siksi myrkytys huomataan usein liian myöhään.

Myytti: savun hajusta huomaa vaaran ajoissa

Sitkeän uskomuksen mukaan vaarallisesti toimivan kaminan haistaa. Savu ja häkä eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä. Jos piipun veto katkeaa esimerkiksi siksi, että tuulenpuuska painaa savun takaisin tai piippuun kertyy nokea ja jäätä, häkää voi vuotaa telttaan ilman selvää hajua.

Toinen myytti on, että teltan kangas hengittää riittävästi. Puuvillakangas päästää ilmaa läpi kuivana, mutta jäätyneenä ja huurteisena se on käytännössä tiivis. Lumella tiivistetyt helmat sulkevat vielä alaosankin. Telttaan tarvitaan siis aina tarkoituksella auki jätetty korvausilmareitti.

Turvallinen retkikamina teltassa – varusteet ja asennus

Kevyet teräs- ja titaanikaminat painavat 2-5 kg ja mahtuvat ahkioon. Puolijoukkuetelttaan tai isoon kotatelttaan tarkoitetut teräskaminat painavat tyypillisesti 10-20 kg. Hinnat vaihtelevat noin 150 eurosta yli 600 euroon. Telttavalmistajista esimerkiksi Savotta, Helsport ja Nortent tekevät malleja, joissa on valmis savupiippuaukko.

Kokenut talviretkeilijä tarkistaa ensin läpiviennin, ei itse kaminaa. Piipun ja kankaan väliin kuuluu palonkestävä läpivientilevy, ja piipun pitää nousta selvästi harjan yläpuolelle. Kipinäverkko piipun päässä estää kipinöitä polttamasta kangasta. Kaminan alle tulee peltilevy tai muu palamaton alusta, jotta lumi ei sula sen alta ja kamina pääse kallistumaan yöllä.

Häkävaroitin on halvin henkivakuutus, jonka voi ahkioon pakata. EN 50291 -standardin mukainen paristokäyttöinen varoitin maksaa 25-60 €. Se hälyttää 50 ppm:n pitoisuudessa 60-90 minuutissa, 100 ppm:ssä 10-40 minuutissa ja 300 ppm:ssä alle kolmessa minuutissa. Moni varoitin on suunniteltu toimimaan vasta nollan asteen tienoilla. Siksi se kuljetetaan päivällä takin sisätaskussa ja sijoitetaan yöksi pään korkeudelle makuupaikkojen lähelle, ei suoraan kaminan viereen.

Puun laadulla on isompi merkitys kuin moni uskoo. Kuiva koivuhalko palaa puhtaasti, mutta lumen alta kerätyt märät risut kytevät ja tuottavat paljon häkää. Kuivat pilkkeet kannattaa ottaa mukaan kotoa tai säilyttää leirissä katoksen alla. Sytykkeistä on lisää tietoa artikkelissa tulentekovälineet märkään keliin.

Iltarutiini ennen nukkumaanmenoa

Puolustusvoimien teltoissa kaminavahti valvoo yön yli vuoroissa, eikä perinne ole syntynyt turhaan. Retkiporukassa sama periaate toimii 1-2 tunnin vuoroilla. Kahden hengen reissulla järkevämpi ratkaisu on antaa tulen sammua yöksi. Ennen kuin pussiin kömmitään, käydään läpi viisi asiaa:

1. Häkävaroitin on paikallaan ja testattu, ja sen paristo on lämmin.
2. Alaosan tuuletusaukko ja katon venttiili ovat auki, eikä niitä ole tukittu lumella.
3. Piippu on puhdas, eikä sen suulle ole kertynyt huurretta tai nokea.
4. Kaminaa ei ole kuristettu täyteen pesään peltiä sulkemalla.
5. Kaminan ympärillä ei ole kuivumassa vaatteita, saappaita tai makuualustoja.

Kokenut talviretkeilijä ajattelee niin, että kamina lämmittää illan ja aamun, mutta yön lämmöstä vastaavat makuupussi ja oikeat vaatteet. Pakkasta 25 astetta kestävä pussi ja villakerrasto vähentävät tarvetta pitää kaminaa täysillä aamuun asti. Materiaalien eroista kerrotaan artikkelissa lämpöalusvaatteet metsästyksessä.

Yleisimmät virheet talvileirissä

Pesä täyteen ja pelti kiinni. Ajatus aamuun asti kestävästä hiilloksesta on houkutteleva, mutta hapen puutteessa kytevä pesä on juuri se tilanne, jossa häkää syntyy eniten.

Leiri notkossa. Pakkasyönä kylmä ilma valuu painanteisiin, ja heikolla tuulella savu jää leijumaan teltan ympärille. Loiva rinne tai harjanteen kylki on parempi paikka kuin suojaisa suonotko.

Kaasukeitin teltan sisällä. Moni pitää kaasua puhtaampana vaihtoehtona kuin puuta. Kylmän kattilan alla palava kaasuliekki tuottaa kuitenkin häkää, ja happivahdilla varustetut kaasulämmittimetkään eivät mittaa häkää. Keittäminen kuuluu eteiseen oviaukko auki. Lisää aiheesta artikkelissa kaasukeitin erätaipaleella.

Lapin tuntureilla on oma poikkeuksensa. Kova sivutuuli voi painaa savun alas lyhyestä piipusta, vaikka kaikki muu on kunnossa. Silloin piippua jatketaan tai sen päähän laitetaan tuulihattu. Jos tuuli on kova, kaminaa ei käytetä yöllä ollenkaan.

Tulenteko, luvat ja metsäpalovaroitus

Jokamiehenoikeus sallii tilapäisen leiriytymisen, mutta tulentekoon tarvitaan maanomistajan lupa. Valtion mailla noudatetaan Metsähallituksen ohjeita, ja metsästyslupa hankitaan Eräluvat-palvelusta. Talvijahtiin lähtevällä pitää lisäksi olla maksettu riistanhoitomaksu ja suoritettu metsästäjäntutkinto, ja Suomen riistakeskuksen ajantasaiset metsästysajat kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.

Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty. Talvella varoituksia annetaan harvoin, mutta kevättalven hankiretkillä huhtikuussa tilanne voi muuttua nopeasti. Jos on epävarma siitä, saako kipinöivää kaminaa käyttää, kannattaa kysyä paikalliselta pelastuslaitokselta.

Kaminat, läpivientilevyt ja häkävaroittimet löytyvät eräkaupoista ja retkeilyliikkeistä. Aseet ja patruunat myydään asekaupoissa, ja kalastusvälineet hankitaan kalastusliikkeistä.

UKK

Voiko retkikaminan antaa palaa yön yli?
Voi, jos joku valvoo sitä vuorollaan ja teltassa on toimiva häkävaroitin. Pienellä porukalla turvallisempaa on antaa tulen sammua ja luottaa makuupussiin.

Riittääkö kotona käytettävä häkävaroitin teltassa?
Riittää, jos se on EN 50291 -standardin mukainen ja paristokäyttöinen. Pakkasessa se pitää säilyttää lämpimänä, sillä kylmänä anturi reagoi hitaasti tai ei ollenkaan.

Onko kaasulämmitin turvallisempi kuin puukamina?
Ei automaattisesti. Kaasulämmittimestä puuttuu savupiippu, joten kaikki palamiskaasut jäävät telttaan. Happivahti ei suojaa häältä.

Lämpöä ilman riskiä

Retkikamina teltassa on talviretken paras mukavuus silloin, kun se asennetaan oikein ja häkäriski otetaan vakavasti. Turvallisen kokonaisuuden muodostavat kuiva puu, auki jätetty korvausilma, puhdas piippu ja lämpimänä pidetty häkävaroitin. Viimeinen vinkki on yksinkertainen: jos päätä alkaa särkeä teltassa, avataan ovi ja mennään ulos ennen kuin aletaan miettiä syytä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista